Kaikki varmaan tietää teoriassa miten sisältömarkkinointi toimii. Pitää julkaista hyvää ja informatiivista sisältöä, joka houkuttelee luokseen käyttäjiä.
Siis noin teoriassa.
Sillä on kuitenkin ongelma, koska käyttäjä ei päädy sisällön pariin ihan vain koska se on olemassa. Ihan samoin kuin asiakas ei saavu myymälään vain siksi, että sillä on ovi.
Sisältömarkkinoinnin sisältöäkin pitää markkinoida
80/20 sääntöä mukaillen sisältöä pitäisi promotoida neljä kertaa enemmän kuin sen laatimiseen menee aikaa.
Jos yhden blogipostauksen tekemiseen menee kokonainen työpäivä, loppuviikko pitäisi käyttää sen jatkuvaan esilletuontiin. Tämä ei tietenkään ole ihan näin yksioikoista, mutta toimii jonkinlaisena nyrkkisääntönä.
Ilman riittävää promotointia sisällön arvo jää orgaanisen hakukonenäkyvyyden varaan. Kaikki blogipostaukseen näkemäsi aika valuu..
.. hukkaan.
Ei riitä, että blogin jakaa Facebookissa silloin kun kirjoitus sattuu valmistumaan. Sisällöstä ja kohderyhmästä riippuen sisältö pitää jakaa kaikissa hyvin soveltuvissa medioissa. Eikä sitäkään sovi tehdä ihan mihin aikaan tahansa.
Vaan juuri oikeaan aikaan.
Mihin aikaan someen kannattaa postata?
LinkedIn ei juuri anna tarkkaa tietoa hyvistä postausajoista. Käytännössä se tyytyy huomauttamaan, että aamuisin on yleensä saatu parempia tuloksia, mutta käyttäjän pitäisi itse testata ja löytää ajankohta joka sopii omalle yleisölle.
Facebook-sivun yleisön paikallaolon voi tarkistaa kohdasta Kävijätiedot > Julkaisut (Insights > Posts)
Keskiarvojen ansiosta eri Facebook-sivujen viikkograafit ovat fanimäärästä riippumatta hyvin samanlaisia. Ellei satu olemaan kyse kansainvälisestä sivusta.
Mitä ylläolevasta käppyrästä sitten pitää ymmärtää?
Kun ottaa huomioon, että Facebook-postaus saavuttaa lakipisteensä alle kahdessa tunnissa, postauksia pitäisi siis tehdä noin kello 9.30, 14.30 ja 20.30.
Syntyykö läsnäolosta riittävä mainospeitto?
Kertooko tämä kuitenkaan parhaita kellonaikoja postata? Riittääkö, että yleisö on paikalla?
Itselläni Facebook on auki koko päivän omassa selainikkunassaan. Vilkuilen sitä ajoittain epämääräisinä kellonaikoina, mutta useimmiten en jää lukemaan uutisvirrasta yhtään päivitystä, saati klikkaa niiden linkkejä.
Siksi onkin parempi tarkastella yleisön käyttäytymistä kuin paikallaoloa.
Valitettavasti yleisön käyttäytymistietoa (engagement) ei ole suoraan saatavilla Facebookin omasta käyttöliittymästä. Myöskään Twitterin analytiikasta ei löydy tähän suoraa vastausta.
Onneksi on parempiakin työkaluja.
Buffer on somejulkaisujen automaattityökalu
Buffer on nimensä mukaisesti puskuri, joka julkaisee puolestasi postauksia eri somekanaviin.
Laskelmoin että Buffer välittää vuodessa noin miljoona twiittiä, sekä seuraa niiden synnyttämiä tapahtumia. Sen ansiosta Buffer osaa myös arvioida parhaat ajankohdat yleisön tavoittamiseen.
Valitset vain päivittäisten postausten lukumäärän, ja saat tuloksena parhaat kellonajat minuutin tarkkuudella. Buffer laskee tämän noin 5 000 edellisen interaktion perusteella.
Buffer arvioi parhaat julkaisuajankohdat oman datasi perusteella
Buffer on julkaissut näistä omia tutkimuksiaankin, joista Twitter-postausten optimiaika on todennäköisesti kattavin. Pienen googlettamisen jälkeen somepostausten optimiajoista löytyy useampikin tietolähde:
Kliinisinkään robottiautomaatio ei kuitenkaan ole täysin aukoton.
Algoritmi sotkee lineaariennusteet
Facebookin algoritmi on muuttunut vuosien varrella valtavasti. Yrityssivut joutuvat myöntymään sen tosiasian edessä, että faneiksi ilmoittautuneista seuraajista vain murto-osa näkee postauksen omassa uutisvirrassaan automaattisesti ja ilmaiseksi. Orgaanista näkyvyyttä on jatkettava mainostamalla rahalla.
Myös Twitterillä on algoritminsa, eikä kaikki twiitit päädy automaattisesti kaikkien seuraajien virtaan.
Pelkän lineaarisen yleisö- ja klikkausdatan sijaan pitääkin ehkä lähestyä ongelmaa kokonaisvaltaisemmin.
Algoritmien idea on valita käyttäjälle merkityksellistä sisältöä
Algoritmi päättelee merkityksellisyyden sen perusteella, kuinka paljon käyttäjä tai hänen ystävänsä reagoivat sisältöön esimerkiksi jakamalla tai tykkäämällä siitä.
Mutta jos käyttäjän ystävät eivät näe sitä, miten he voisivat reagoida siihen, jotta käyttäjä voisi nähdä sen?
Teoriassa yksi keino olisi luoda riittävä määrä keinotekoista reagoinnin momentumia ennen kuin varsinainen yleisö ja suuri massa saapuu postausapajille.
Varsinaisen somebuustauskerhon perustaminen voi olla vähän työlästä, mutta yrityksen työntekijöiden tykkäykset ja somejaot toimivat juuri näin.
Kokeile, mittaa, opi
Pitää vain testata järjestelmällisesti, kerätä omaa dataa ja tehdä sen perusteella johtopäätöksensä.
Datan keräämisen edellytyksenä on merkitä kaikki liikenne riittävän hyvin esimerkiksi UTM-parametrien avulla. Näin kampanjat, kanavat, mediat ja sisällöt voidaan erottaa toisistaan ja tietää mistä mikin konversio on peräisin.
Autan tässä työssä mieleläni.
Faktaa kuitenkin on, että ilman riittävää promootiota, paraskin blogikirjoitus jää vaille sen ansaitsemaa huomiota.
Ja voisit yhtä hyvin heittää vain rahaa ikkunasta.