Ketterä lanseeraus on suunniteltu muutostila

Kansakunnan digitalisti, Ville Tolvanen kirjoitti blogissaan lanseerauksen suunnitelmallisuuden tähdellisyydestä. Olen täysin samaa mieltä. Liian usein lanseeraus tehdään varovasti ja vähän kerrallaan, jolloin menetetään hetkellisen kiinnostuksen momentum. Liian hajallaan olevat hiutaleet eivät muodosta lumipalloa.

Toisaalta olen lanseerauksen suunnitelmallisuudesta myös eri mieltä.

Tänä ketterän kehityksen ja agilen aikakautena myös lanseeraukset pitäisi pystyä tuottamaan ketterästi. Jos tuotettakaan ei pitäisi hautoa loputtomasti, vaan lähteä pilotoimaan sitä oikeiden asiakkaiden kanssa, miksi lanseeraus olisi yhtään toisenlainen asia?

Ehkä kysymys ei kuitenkaan ole lanseerauksen suunnittelemisesta loppuun asti, vaan lanseerausviestin vaikutusalueen arvioimisesta. Sekä erityisesti resursoimisesta niin taloudellisesti kuin työtunteinakin.

Rahat loppu tuotekehityksessä

Lanseerauksen vaikutusta pitää pystyä seuraamaan. Jollakulla pitää olla aikaa päivystää somekanavia, asiakaspalveluchattia ja blogikommentteja, sekä osallistua keskusteluun. Pitää myös olla seurantavälineet kunnossa ja vertailudata olemassa. Mikä osuus esimerkiksi sivustovierailuista johtuu lanseerauksesta ja mikä on tavanomaista liikennettä? Onko liikenteen materiaali tai lähteet jotenkin poikkeavia?

Yrityksellä pitää olla myös taloudellisesti varaa muuttaa lanseerauksen käsikirjoitusta. Jos jokin vaikutuskanava räjähtää, mutta muut eivät, pitääkö suunnitelman toteuttamista jatkaa alkuperäisen käsikirjoituksen mukaan? Pitääkö olla räväkämpi siellä, missä ei ole tullut kuulluksi, vai jättää se vähemmälle huomiolle? Miten lanseeraava yritys voisi reagoida muiden yritysten tai vaikutusalueen reaktioihin?

Kaikkea tätä voi ja pitää suunnitella etukäteen. Mutta suunnitelmaan pitää budjetoida myös tilaa sooloilulle. Kaikkea rahaa ei voi käyttää tuotekehitykseen.